Ei kai ole yllätys, että meikäläinen on taas haalinuut itselleen uuden proggiksen, jota nyt pyritään näillä näkymin toteuttamaan hamaan tulevaisuuteen saakka. Näin alkuun en osaa muuta kuin jaaritella niitä näitä, ilman että kukaan oikeastaan jaksaa näistä sanasista innostua. Monen tekisi varmaankin mieli hyppiä mielipuolisesti niiden yli, mutta lieneekö tuo vaikuttava teksteihini jotenkin? Tuskinpa vain. Mutta jotta kukaan ei nyt aivan jättäisi tätä hommaa puolitiehen, siirryttäköön hieman sisällöllisempään tekstiin.
Tää päivä kului taas niin nopeasti, ettei meikäläinen edes ehtinyt tajuta mitä siihen oikeastaan sisältyi. Tai no, olihan mulla matikan koe, mutta mitä se muka on? Niin, sellainen yksinkertainen paperilappunen johon kirjoitetaan numeroita ja toivotaan sitten vastaavansa oikein, ellei sitten uskota tai olla varmoja asiasta. Joka tapauksessa moisessa ei juuri ole sisältöä, vai onko joku eri mieltä? Ja huomio kaikki, täällä ruudun takana ei istu mikään matematiikan vihaaja, päinvastoin - sen vuoksi kokeet vain ovat turhauttavan tylsiä..
Mutta koska päivääni ei nyt liittynyt mitään kummempaa voisin ilahduttaa (ainakin toivottavasti tätä, enkä esim. vihastuttaa tai suututtaa) teitä syyslomalla kuvaamillani kuvilla, joista valitsin joitakin näytettäväksi asti kelpaavia otoksia. Tällainen amatöörikuvaaja ei sitten kaikkia niksejä vielä osaa, mutta ainahan sitä tekemällä oppii, eikö vain?
Nämä marjaotokset ovat molemmat mieleeni. Tarkoituksenanihan oli tarkentaa juuri tuohon kohteeseen ja häivyttää tuo tausta, joten ainakin siinä suhteessa onnistuin, jos nämä nyt muutein eivät mitään priimaa ole. Pääasia että ottaja on tyytyväinen? Ei nyt ehkä iha, ennemminkin olisi mukavaa jos se katsoja siellä jossain saisi näistä jotain iloa tai vastaavaa. Ei tuollaiset punaiset mädäntyneet marjat yleensä piristä, mutta huomaako tuosta muka mädäntyneisyyttä?
Ja sitten voitaisiinkin jo siirtyä eteenpäin. Lenkki koiran ja äipän kanssa kulki yhtenä päivänä rannan lähettyville, joten siltä suunnalta tuli myös napsittua pari ihan hyvääkin kuvaa, joihin on myös mukava päättää tämä suunvuoroni, jossa ei nyt tainnut olla päätä eikä liiemmin häntääkään.
Ja jotta ei näyttäisi aivan typerältä niin mainittakoon vielä pari sanasta näistä kuvista. Niiden otossa en tiedä oliko mukana häivääkään kekseliäisyyttä tai taitoa, mutta hippunen onnea ainakin, jos ei muuta. Ja näin nenäpäivän kunniaksi suodaan näiden kuvien kautta muutama ajatus köyhien maiden lasten osaksi, valitettavasti paremmin en kai osaa noita lapsia auttaa.. Vaikka uffille vaatteitani lahjoittelenkin. Tehkääpä muutkin sama. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti