Kertausta vuodelta 2011 ja uutta vuodelta 2012

Koska kukaan ei oo tänne kirjoitellut hetkeen, en minäkään, niin ajattelin vähän herätellä tätä blogia ja kirjustella jotain :-)
Viimeksi oon kirjoittanut tänne tosiaan 2010 ja moni asia on kerennyt muuttua. Meillä ei oo enää Tupea, meidän lauma on lisääntynyt kahdella uudella koiralla ja yhdellä kissalla. Kolmas uusi koira on tulossa. Oon myös löytänyt jatko-opiskelupaikan Kiteeltä ja valitsin sitten kaikkien pähkäilyjen päätteeksi lähteä opiskelemaan eläintenhoitajaksi.

Nykyään meidän talosta löytyy mun pitkäaikainen haave, aussie Vinna sekä äidin kotikoira Minni, joka edustaa cockerspanieleita. Maaliskuun alussa tulee toinen pieni piru, göötti Martta. Helmin kanssa ollaan lopetettu agility, koska sen terveys ei antanut periksi. Kesään asti ollaan yhteinen aika ajateltu, sen jälkeen katsellaan kesä pätkissä. Martasta tulee Helmi-kuningattaren pieni seuraneiti, Helmi saa kouluttaa Martan ja sitten kun Helmistä aika jättää, meillä onkin seuraava kuningatar täällä valmiina koulutettuna ♥
Meille tuli myös 2011 helmikuussa kotikissa Eppu, joka oli mulle synttärilahja mun kummitädiltä. Se on tuollainen oranssi pitkäkarvainen ihana kattimus. Teppo otti sen heti vastaan hyvin, mutta Matilla meni oman aikansa. Nyt meidän kissojen kesken on alkanut olla riitoja (ihan uusi juttu siis nyt vasta). Matti ja Eppu saattaa hyökkäillä Tepon kimppuun niin että Teppo huutaa, eikä tiedetä onko se joku niiden leikki vai kiusaako Matti ja Eppu sitä.

Mun pitäisi lähteä 2-3 viikoksi kesällä Ruotsiin ns. au pairiksi yhteen perheeseen, mutta hirvittää lähteä, jos Helmistä tuleekin aika jättää sillä aikaa. Se on kuitenkin mun pieni rakas ja haluun olla saattamassa sen sen viimeiselle retkelle. Pitää sen kanssa tosi kivan viimeisen päivän. Mennä vähän agilityilemään ja käydä pitkällä lenkillä. Tehdä siitä onnellisen pienen makkaran ♥

Lähdin tosiaan sitten syksyllä Kiteelle opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Ken tietää, mistä tälläisen idiootin idean keksin, mutta Kiteellä ollaan! Toisaalta tää tuntuu omalta alalta ja toisaalta voisin jättää tän vaikka heti kesken ja lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi. Jos nyt yhteishaussa lähden muualle, niin tiedän että kadun sitä niin paljon, mutta kadun myös jos en lähde. En haluu jäädä Kiteelle, vaikka rakastankin tätä paikkaa ihan jumalattoman paljon jo.
Yhteishaussa todennäköisesti nyt siis haen ensimmäisenä taas Kannuksen kennellinjalle, kakkoisena Vantaalle lähihoitajaksi ja kolmosena Mäntsälään eläintenhoitajaksi ja nelosena Lumon lukioon Vantaalle. Katsellaan missä sitä lopulta ollaan, lähdenkö Kiteeltä pois ollenkaan. Voihan se olla että jään tänne. Tällä hetkellä en tiedä mistään mitään, mitä mä oikeesti haluun elämältäni? Nää on nää samat pohdinnat mistä kärsin tasan vuos sitten. Silloin tosin oli jotenkin selvää, etten hae lähihoitajaksi. En tiedä miksi niin päätin silloin, mutta niin silti vaan päätin.

Oon saanut Kiteeltä ihan mahtavia ystäviä, joita ilman en pärjäisi tällä hetkellä. Nää ystävät toivottavasti tulee pysymään rinnalla vielä pitkään, ehkä ikuisestikin? On ollut ihanaa huomata, että jotkut ajattelee samalla tavalla kun itse. Kukaan ei oo pitkään aikaan saavuttanut mun luottamusta ennen tänne tuloa, sain ystävän johon voi luottaa joka tilanteessa ja siitä oon ikuisesti kiitollinen:-)

Nyt väsyttää. Meen nukkumaan ja vaikka kirjoittelen huomenna lisää jos mieli tekee. Hyvää yötä ♥