Mutta tässä nyt kuitenkin.
Oon 20-vuotias tyttönen, asun Turussa. Muutin tänne pari kuukautta sitten yliopisto-opiskelujen perässä, aiemman elämäni oon asunut Vantaalla perheen kanssa. Oon viihtynyt loistavasti, mutta välillä tuntuu vähän haikealta, ettei se minä+sisko+veli+äiti+isä-yhdistelmä ehkä asu enää ikinä vakituisemmin saman katon alla. Oon ylipäätään tällainen haikailija ja herkistelijä, mietin aika usein sitä, miten asiat mun elämässä on muuttuneet ja tärkeysjärjestykset vaihtuneet. Ei sillä ettäkö asiat olisi joskus olleet paremmin (päinvastoin), muttamutta. Oishan se hauskaa palata vaikka jonnekin yläasteaikoihin ja katsoa sitä ajanjaksoa ja niitä ajatuksia nykyisen minän näkökulmasta.
Ja niistä yläasteajoista päästäänkin aiheeseen turrit. Päädyin foorumille varmaan samasta syystä kuin suurin osa muistakin, mutta sitten aloin epäaktiiviseksi ja jossain vaiheessa lopetin siellä käymisen kokonaan. Kunnes palasin takaisin. (Oishan se nyt haikeaa luopua sellaisesta, joka on kuulunut elämään useamman vuoden.) Nykyään oon lähinnä taustalukija, musta on hauska tarkkailla asioiden ja ihmisten välisiä suhteita. Joskus kirjoitan johonkin aiheeseen vastausta pitkään ja hartaasti, mutta yleensä sitten lopulta deletoin sen. Alan miettiä, että saako tästä nyt kukaan lukija kuitenkaan mitään tai eikö joku muu edellä kirjoittanut jo melkein saman. En ole oikeassakaan elämässä mikään kiivas väittelijä ja ehkä siksi mun on vaikea olla minkään asian puolesta/vastaan netissäkään. Älkääkä nyt pliis kommentoiko tähän, että olisit otsikoinut paremmin, en kestä sellaista. :)
Sitten ne turrit, jotka mulla nukkuu tuossa pöydän alla parhaillaan. Haluan nykyään olla sopivasti anonyymi, joten salapoliisit voi siirtyä tänne. Muille: mulla on pienikoira, joka on ollut mun elämässä "aina", en muista elämää ilman sitä. Suurikoira on ollut mun elämässä kolme vuotta, ja ne on epäilemättä olleet mun elämän aurinkoisimmat kolme vuotta. Koirat ovat mun koko vapaa-aika, tosin tuo vanhempi harrastaa enää hyväntuulenjuttuja. Nuorempi harrastaa tokoa, agilityä, mejää ja mitä muuta nyt keksinkään sen aktivoimiseksi. Koiranäyttelyitä harrastan joskus esittämällä muiden koiria ja joskus suurenkoiran kanssa.
Tykkään nippelitiedosta ja mulla on hämmästyttävä nimi- ja henkilötietomuisti. Arvon lukijani voivat hakea samastumispintaa siitä tai näistä:
- Tykkään laskujen maksamisesta, siivoamisesta, ruoanlaitosta, pesukoneen täyttämisestä ym. arjen ihanuudesta.
- Hedelmäkarkit ei oo hyviä. Kattokaapa vaikka tuoteselostetta.
- Oon käynyt Kallion lukion. Oon siis melkein sukua about joka toiselle salkkarinäyttelijälle.
- Näen surkeasti! Mutta inhoan käyttää silmälaseja ja ajatus piilolinssien työntämisestä silmiin... yök.
- Hienoin kirja maailmassa on Cecelia Ahernin PS I Love You (nippelitietona: "Friend tells you he loves you and dead husband tells you to fall in love so you make a cup of tea.").
- En oo varmaan koskaan seurannut mitään draama-tv-sarjaa vakituisesti. Onko mitään tylsempää kuin katsoa telkkarista jotain, mikä on ihan kuviteltua? :D
- Mutta Selviytyjät on just mun älykkyysosamäärälle sopivaa viihdettä.
- Sain Hymytyttö-patsaan ala-asteella. Jei, koulu-urani huippuhetki, kiitos äänestäjille :)))
- Kuuntelen just Voicea ja vaikken tykkää Jason Derulosta, tykkään tästä What If -biisistä.
- Tykkään kirjoittaa vieraita kieliä, mutta en tykkää puhua niitä.
Kuullaan.
Oon 20-vuotias tyttönen, asun Turussa. Muutin tänne pari kuukautta sitten yliopisto-opiskelujen perässä, aiemman elämäni oon asunut Vantaalla perheen kanssa. Oon viihtynyt loistavasti, mutta välillä tuntuu vähän haikealta, ettei se minä+sisko+veli+äiti+isä-yhdistelmä ehkä asu enää ikinä vakituisemmin saman katon alla. Oon ylipäätään tällainen haikailija ja herkistelijä, mietin aika usein sitä, miten asiat mun elämässä on muuttuneet ja tärkeysjärjestykset vaihtuneet. Ei sillä ettäkö asiat olisi joskus olleet paremmin (päinvastoin), muttamutta. Oishan se hauskaa palata vaikka jonnekin yläasteaikoihin ja katsoa sitä ajanjaksoa ja niitä ajatuksia nykyisen minän näkökulmasta.
Ja niistä yläasteajoista päästäänkin aiheeseen turrit. Päädyin foorumille varmaan samasta syystä kuin suurin osa muistakin, mutta sitten aloin epäaktiiviseksi ja jossain vaiheessa lopetin siellä käymisen kokonaan. Kunnes palasin takaisin. (Oishan se nyt haikeaa luopua sellaisesta, joka on kuulunut elämään useamman vuoden.) Nykyään oon lähinnä taustalukija, musta on hauska tarkkailla asioiden ja ihmisten välisiä suhteita. Joskus kirjoitan johonkin aiheeseen vastausta pitkään ja hartaasti, mutta yleensä sitten lopulta deletoin sen. Alan miettiä, että saako tästä nyt kukaan lukija kuitenkaan mitään tai eikö joku muu edellä kirjoittanut jo melkein saman. En ole oikeassakaan elämässä mikään kiivas väittelijä ja ehkä siksi mun on vaikea olla minkään asian puolesta/vastaan netissäkään. Älkääkä nyt pliis kommentoiko tähän, että olisit otsikoinut paremmin, en kestä sellaista. :)
Sitten ne turrit, jotka mulla nukkuu tuossa pöydän alla parhaillaan. Haluan nykyään olla sopivasti anonyymi, joten salapoliisit voi siirtyä tänne. Muille: mulla on pienikoira, joka on ollut mun elämässä "aina", en muista elämää ilman sitä. Suurikoira on ollut mun elämässä kolme vuotta, ja ne on epäilemättä olleet mun elämän aurinkoisimmat kolme vuotta. Koirat ovat mun koko vapaa-aika, tosin tuo vanhempi harrastaa enää hyväntuulenjuttuja. Nuorempi harrastaa tokoa, agilityä, mejää ja mitä muuta nyt keksinkään sen aktivoimiseksi. Koiranäyttelyitä harrastan joskus esittämällä muiden koiria ja joskus suurenkoiran kanssa.
Tykkään nippelitiedosta ja mulla on hämmästyttävä nimi- ja henkilötietomuisti. Arvon lukijani voivat hakea samastumispintaa siitä tai näistä:
- Tykkään laskujen maksamisesta, siivoamisesta, ruoanlaitosta, pesukoneen täyttämisestä ym. arjen ihanuudesta.
- Hedelmäkarkit ei oo hyviä. Kattokaapa vaikka tuoteselostetta.
- Oon käynyt Kallion lukion. Oon siis melkein sukua about joka toiselle salkkarinäyttelijälle.
- Näen surkeasti! Mutta inhoan käyttää silmälaseja ja ajatus piilolinssien työntämisestä silmiin... yök.
- Hienoin kirja maailmassa on Cecelia Ahernin PS I Love You (nippelitietona: "Friend tells you he loves you and dead husband tells you to fall in love so you make a cup of tea.").
- En oo varmaan koskaan seurannut mitään draama-tv-sarjaa vakituisesti. Onko mitään tylsempää kuin katsoa telkkarista jotain, mikä on ihan kuviteltua? :D
- Mutta Selviytyjät on just mun älykkyysosamäärälle sopivaa viihdettä.
- Sain Hymytyttö-patsaan ala-asteella. Jei, koulu-urani huippuhetki, kiitos äänestäjille :)))
- Kuuntelen just Voicea ja vaikken tykkää Jason Derulosta, tykkään tästä What If -biisistä.
- Tykkään kirjoittaa vieraita kieliä, mutta en tykkää puhua niitä.
Kuullaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti