maanantai 15. marraskuuta 2010

Yksinkertaisesti mie

Kirjoitin jo valmiiksi pitkän (liian pitkän) selostuksen siitä kuka mie olen ja mistä tulen, mutta poistin sen ja taidan nyt kirjoittaa hieman yksinkertaisemmin. En usko, että juuri kukaan jaksaa lukea pitkän pitkää selostusta minusta, joten päädyin tällaiseen ratkaisuun.

Kuka?
Olen Elina (niin oikeasti kuin turrilassakin), 18-vuotias tyttö Rovaniemeltä. Asun pienehkössä kylässä nimeltä Oikarainen. Se sijaitsee 20 km päässä Rovaniemen keskustasta. Olen syntynyt 18.8.1992 eli horoskooppimerkki on jellona. Koko ikäni olen asunut tässä samassa pikku kylässä ja vieläpä samassa talossakin.

Koulu
Tällä hetkellä opiskelen Lapin ammattiopistossa kartoittajaksi. Hetken mielijohteesta aloitin myös lukion, kun siellä oli tyhjiä paikkoja. Sitä päätöstä olen katunut monesti, mutta toivon, että siitä kuitenkin joskus hyötyy. Kovin moni ei tunnu tietävän, mitä kartoittaja tekee, mutta se on sellainen joka kävelee kummallisen kepakon kanssa esimerkiksi tiellä tai jossakin pusikossa. Kartoittaja myös mittaa tonttien rajapyykit ym. paikoilleen.

Ulkonäkö
Olen noin 172cm pitkä ruskeahiuksinen ja sinisilmäinen. En lihava enkä laiha, vaan ihan sopiva. Myös silmälasit löytyy. Pukeudun yleensä koulussa ja kaupungissa farkkuihin ja huppariin, kotona ja muutoin vapaa-ajalla riekkuessa kollareihin, tuulihousuihin ja muihin rennompiin vaatteisiin.

Perhe
Asun edelleen kotona ja perheeseen kuuluu vanhemmat, kaksi pikkusiskoa ja pikkuveli. Isovelipuoli on jo muuttanut pois kotoa. Eläimellisemmät perheenjäsenet ovat suomenpystykorva (rekisteröimätön sellainen) Sissi 10v, sekarotuinen Rippu 6v, lhasa apso Jekku 3v, labradorinnoutaja Rella 17vk, kissat Penni 4v ja Siiri 1v, venäjänkääpiöhamsteri Nemo 2v. Lisäksi löytyy akvaario kaloineen ja kotiloineen.

Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet
Koirat. Harrastan näyttelyissä pyörimistä ja toistaiseksi kotitokoilua. Tykkään myös lukea koirien koulutuksesta ja käyttäytymisestä. Valokuvauksesta pidän myös, samoin luonnossa liikkumisesta. Myös lukeminen on mukavaa puuhaa, sille pitäisi vain olla paljon enemmän aikaa. Pidän myös erilaisten puutöiden tekemisestä, mutta ikävä kyllä meillä ei kotona ole sellaisia tiloja, missä niitä voisi tehdä. Puutöiden parissa voisin viettää aikaa vaikka kuinka kauan. Seuraan myös ahkerasti talviurheilua telkkarista. Viime keväänä opin katsomaan myös jääkiekkoa, johon koukuttui kerralla...

Rella lossilla
Toivoisin, että minusta tulee isona...
Tähän en osaa vastata ollenkaan. Ehkä alan töihin kartoittajana, vaikka se ei unelma-ammatilta tunnukaan. Vielä vuosi aikaa miettiä, sitten voisi olla vuoden töissä, jos töitä vain löytyy ja miettiä lisää ellei tässä vuoden sisällä yhtäkkiä kirkastu, mitä haluan tehdä.

Unelmoin...
isosta maatilasta. Oikeasti haluaisin ison maatilan (maitotilan), se olisi oikeasti niin hienoa ja siinä työssä viihtyisin varmasti. Tämä kuuluu kuitenkin mahdollisesti toteutumattomiin haaveisiin, koska mulla ei ole aavistustakaan, miten maatilaa pidetään eikä tarvittavia tilojakaan sellaisen pitämiseen. Lisäksi haluaisin hyvän järjestelmäkameran (hyviä objektiiveja), aikaa, itsevarmuutta, rikastua...ym. tavallista.

Luonteeltani olen...
Perusminä
Hmm. Kavereiden seurassa olen puhelias ja koheltaja, joka onnistuu aina söhläämään kaikki asiat. Minua ei oikeastaan haittaa vaikka onnistunkin nolaamaan itteni. Siihenkin tottuu, kun joka päivä tekee jotain, minkä takia voisi vajota maan alle, jos jaksaisi. Lopulta ei viitsi enää edes hävetä. Tuttujen seurassa saatan pelleillä ja tolloilla just niin lapsellisesti kuin osaan. Enkä varmaan ole ihan väärässä, jos väitän, että viereinen kuva kuvaa minua aika hyvin. :D Kuvasta kiitokset SaaraHobulle. Inhoan esiintymistä ja suuria porukoita. Yleisesti ottaen olen melko päättäväinen ja jos päätän oikeasti tehdä jonkin asian kunnolla, mie myös teen sen kunnolla. Olen melko optimistinen ihminen enkä jaksa hermostua pienistä vastoinkäymisistä. En myöskään stressaa kovin helposti asioista. Teen sen, minkä jaksan ja ehdin. Luonteeltani olen toisaalta rauhallinen ja toisaalta melko äkkipikainenkin. En suutu helposti, mutta sitten kun suutun, niin mie suutun ihan oikeasti. Pitkävihainen mie en kuitenkaan ole, vaan räjähdän kunnolla ja sitten oon taas ihan normaali oma itseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti