Mun on ihan pakko kirjoittaa tästä! Nimittäin opiskelusta ja tulevaisuudesta/tulevaisuuden suunnittelusta. Jotenkin eilen vaan heräsin, että mitä hemmettiä haluan elämältä? Miksi oon sellaisessa koulussa, joka ei oikeastaan kiinnosta mua loppuen lopuksi ollenkaan?
Tänään meidän koulussa oli avoimet ovet, eli yläasteelaiset kävivät tutustumassa meidän kouluun. Mulla on edessä huomenna sama "kierrätys"-rumba, koska olen viime keväänä lupautunut tutoriksi. Jotenkin, kun katsoin niitä nuoria 9lk tyttöjä ja poikia, niin halusin vaan takas yläasteelle. Takaisin yhteishakuun, miettiä ihan oikeasti, että mihin haluaa. Tein niin hirveän hätiköityjä päätöksiä silloin ja nyt kun toista opiskeluvuottani olen opiskellut jo hetken, niin tuntuu siltä, että mitä ihmettä teen tässä koulussa? Voiko oikeasti opiskella yrittäjyyttä ja asiakaspalvelua? Eikö ne opita ihan elämän kautta? Pitääkö oikeasti käydä koulussa tietääkseen mitä riskejä yrittäjyydessä on? Eikö tyhmempikin tajua sen?
Mietittiin kans poikakaverin kanssa eilen tulevaisuutta. Siis mitä suunnitelmia meillä on elämälle työn kannalta. Oon aina ajatellut, että tarvisin päämäärän, että jaksaisin opiskella ahkerasti. Mulla ei oikeastaan ole päämääriä. En osaa suunnitella elämääni hirveän pitkälle, olen aina ihaillut sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät siihen. Elän aina hetkessä. Multa kysyttiinkin kysymys: mitä sä haluat tehdä? En tiedä. En ihan oikeasti tiedä. Aloin kuitenkin miettimään, että kauppiksen jälkeen välivuosi töitä tehdessä, että ehtisi miettiä mitä tekee. No sitten multa kysyttiin: mihin haluat töihin? Siinä oli taas sellainen kysymys mihin en osannut vastata. Millaisiin töihin haluan: en tiedä. Onko rahalla väliä: en tiedä. Haluanko opiskelemani alan töihin: en tiedä. Inhottavaa tää tietämättömyys. Joskus olis vaan niin helppo voittaa lotosta ja viettää makoisaa kotielämää "päivä kerrallaan".
Sitten mulla ärsyttää ihan sikana se, että monet lukiolaiset pitää meitä ammatillisellapuolellaolevia opiskelijoita roskasakkina. Ja että ammattikoulun tyypit pitää lukiolaisia säälittävinä lukionörtteinä. Ei voi muuta kuin sääliä tällaisia ihmisiä! Oikeasti onko järkeä vertailla kahta täysin erilaista vaihtoehtoa, jokainen meistä tekee päätöksen haluamallaan tavalla haluamaansa paikkaan.
T. Nälkäinen ja vähintäänkin yhtä veeittuuntunut Anni
Kesän alku
2 vuotta sitten
Ei mulla muuta ku se vaan, että mie olin tänään kierrättämässä jopa kahta eri ryhmää pitkin Pikisaarta, hitto ku hommaan sai upotettua aika kiitettävästi melkein 2h... :'D Yritä siinä sitte hypettää omaa alaa, ku suurin osa toisesta ryhmästä oli vaan kiinnostunu mediapuolesta....
VastaaPoistaMulla tahto kans palaa päreet, kun jossain vaiheessa sykysä nousi taas esille tuo lukio vs amikset-aihe ja FaBo oli täynnä aihetta koskevia tilapäivityksiä. Molemmilla puolilla on ne omat plussat ja miinuksensa, lukiosta nyt vaan pääsee paremmin korekaouluihin, mutta ammattipuolelaisilla on silloin ainaki se yks ammattitutkinto, kun lukiolaiset vielä miettii mihin sitä menis. Amisten ajatellaan pääsevän jotenki lukiolaisia helpommalla, mutta ihan yhteenlaisiin amikset paahtaa koulussa, tekevät vaan käytännönläheisempiä hommia eivätkä roiku nokka kii kirjoissa.
Olen kyllä jälkikäteen miettiny, että mulle olis sopinu tuo amis heti alkuun paremmin, mutta onpahan nuo lukiopaprutki olemassa jos joskus tulee tarve....
Nath, samaa mieltä! Mulla on jalat kipeinä, kun ramppasin meidän koulua ympäriinsä.. hohhoh :D
VastaaPoistamun on kans pitäny kirjottaa vähän aikaa tämmönen tulevaisuuspostaus! Mulla vaan ongelmana on se, että ideoita on vähän liikaakiin et mitä kaikkea sitä haluis tehdä, mut oikeestaan yksikään ei ole niiiiin ylitsemuiden et siihen haluis lähtee täysillä panostamaan, pikkasen kerrallaan :D.
VastaaPoistaTuosta amis-lukio hommasta oon aina ollu sitä mieltä että lukioon vaan kaikki jotka ikinä sinne pääsee, siellä on hyvä kasvaa, sivistyä ja semmosia ja sen jälkeen voi lähtee kouluttautumaan ammattiin.
Tää on niin apinatarhaa mitä nää suoraan peruskoulusta tulleet lapset täälläkin talossa vetää että käy opettajia todella sääliksi ja menee resurssit hukkaan tuommoisiin. Tottakai tännekin eksyy ihan fiksuja tyyppejä suoraan yläasteelta, mutta niitä on ehkä korkeintaan kaksi per luokka.
Mä en esim. henkkoht haluais kotiini 18v valmista putkimiestä enkä mitään muutakaan 18v tyyppiä joka jonkun ammatin jo omaa, sen jälkeen mitä oon täällä nähny, en luottais niihin pärkänvertaa :D. Ensiks kasvamaan ja sit vasta ammatti johon tarttee jo aivoja.
niin pätkänvertaa siis..
VastaaPoistaMut Eveliina, voin kertoa että huonot paperit lukiosta hidastaa aika paljon elämää (=kouluihin pääsyä)! Eli jos se lukio ei kiinnosta, niin ei sinne kannata turhaan lähteä aikaa viettämään.
VastaaPoistaMulla on C:n paperit lukiosta ja noin 7 keskiarvo ja on aika hilkulla, että pääsenkö ees ammattikouluun. (----:
Ceen paperit ja joku seiskan keskiarvo täälläkin ja viiteen pääsykokeeseen sain kutsun!
VastaaPoistaOnneks kuitenkin nää ammattiopistot aikalailla painottaa pääsykokeisiin, että on meilläkin toivo jotka mukamas huonoin arvosanoin lukiosta ulos kirjottaa. Mun mielestä cee ja seiskat nyt on hyviä! :D
Oon ite sillä kannalla et mieluummin aikaa viettämään lukioon kun amikseen jollekin ihan randomlinjalle ihan muuten vaan. Merkonimikaupankassa, kolme vuotta opiskelua, jonka jälkeen joku lukion abi vie sen sun kassapaikan, jeee!
Mut nythän lukioiden sisäänottokeskiarvot nousee koko ajan kun amiksista tulee vuosi vuodelta suosituimpia, parin vuoden päästä alkaa olee varmaan sillä tasolla että oisin ite saanu jättää kyllä menemättä kun en ois päässy sisään :D. Joka tietysti onneksi tarkottaa sitten sitä, että amiksissa se prosenttiosuus oppilaista kasvaa, joilla on aivoja päässä ja motivaatiota oppia sitä alaa jolle on lähetty.
Tää siis kaikki ihan vaan omasta kokemuksesta ja opettajien kertomuksista!
Riippuu tieten linjasta, mutta jos puhutaan vaikka ammattikorkeista niin.. ainakin sosiaalialoille noilla C:n papruilla 7 keskiarvolla on aika huonot lähtökohdat. Oon hakenu abouttirallaa viiteen eri ammattikorkeaan samalle linjalle, ja kolmesta niistä tuli ilmotus että sorry babes, et pääse valintakokeisiin. Kaiken lisäksi nää paikat joihin oon hakenu, ei oo mitään sellasia huippusuosittuja että. Eikäpä ole myöskään se linja, jolle haen.
VastaaPoistaJa kun sanoit tuosta ammattikouluihin pääsystä: jos katsotaan pisteitä, niin koulumenestyksestä voi parhaimmillaan saada 16 pistettä ja valintakokeista voi korkeintaan saada 10 pistettä. Eli ei se kyllä niihin valintakokeisiin painotu. Lisäksihän tuohon saa vielä pisteitä mahdollisesta työkokemuksesta ja parista muusta seikasta. Jos siis lukiopapereilla hakee. Esim. mie pääsisin heti haluamalleni linjalle amikseen yläasteen papereilla (ka 8.6), mutta koska menin idioottina käymään lukion, sisäänpääsy ei oo ollenkaan varmaa.
Eli mullahan on eessä tilanne, että joudun ilmeisesti koukkaan amiksen kautta sinne ammattikorkeaan, koska noilla minun lukiopapereilla ei hirveästi käpystellä suoraan sisään mihinkään ammattikorkeaan. Valitettavasti.
Ja täälläpäin ei todellakaan oteta mitään lukion abeja kaupankassoille. : D Lukiossa on se(kin!) huono puoli, että sulla on melko huonot mahikset hankkia työkokemusta. Amispuolella saat sitä tavallaan siinä koulutuksen ohessa, ja näin ollen on helpompi päästä töihinkin. Oon yrittäny hakea vuoden töitä (joskin nyt tärppäs onneksi), ja minua ei oo otettu ees siivousfirmaan töihin, koska mulla ei oo työkokemusta!
Tietysti on tosiaan niitä, jotka lähtee ammattikouluihin ihan muuten vaan, eikä opiskelu kiinnosta ollenkaan - mutta on niitä samanlaisia keskenkasvusia pösilöitä myös lukioissa! Ainakin meillä oli. : D
Mut jos ei tiedä mitä tehdä, kannattaa toki mennä lukioon. Suosittelen kyllä lämpimästi vaihtamaan opinahjoa heti siinä vaiheessa, jos se mahdollinen kiva amiskoulutusohjelma löytyy, koska huonot lukiopaperit on vaan riesa. Näin mää oon tän kokenu!
Aika jännä et sä asut jossakin pyllyssä jossa yleensä aatellaan et on helpompi päästä kouluihin kun täällä missä tulijoita on ihan hirmusti ja sama juttu työpaikkoihin. Mun tuttavapiirissä kun on aika paljon tämmöstä patalaiskaa porukkaa kun minä, jotka on just tätä ceeseiskaa ja silti päässy korkeekouluihinkin, töihin ja minne ikinä. En oikeestaan tiiä ketään tommosia papereita saanutta joka ois jääny vaan lillumaan.
VastaaPoistaTäällä taas aika poikkeuksetta kassoilla on just ne joilla on lukiot kesken ja ne merkonomit suuntaa vaan suoraan jatkaa jotain muuta turhakelinjaa joka ei kauheesti kiinnosta ku työtä ei löydy.
Mun tuttavapiiristä lähes kaikki on tehny töitä lähes koko lukioajan, joten työkokemustakin on kertyny siinä samalla mukavasti. Nytkin on hauska kattoa kun pikkusisko on nyt abi ja sen kavereita on oikeesti espoonkeskustan kaikissa kaupoissa ja ruokapaikoissa :D.
Eli kyllähän tästä selkeesti näkee meiän omista kokemuksista että miks ollaan sitä mieltä mitä ollaan. Mä olin ihan et amikset on ihan yhtä jees ku lukioki ennenkun ite eksyin amikseen ja näin mitä se touhu sielä oikeesti on :DD.
Mutta eihän merkonomi tarkoita automaattisesti sitä, että suunnataan sinne Siwan kassalle, tosi kapea ajatusmaailma minusta. Kyllä ainakin täällä päin kauppiksen käyneet ovat etusijalla kaupanalan töihin.
VastaaPoistaJa se, että on kauppakoulussa ei automaattisesti tarkoita sitä, että menee sinne kaupan kassalle. Kyllä täältäkin "pelkillä" merkonomin papereilla on päästy yliopistoon, lääkis on ainoa minne ei pääse, koska siinä tarvitaan lukion arvosanoja. Todella harva lopettaa opiskelun tällä alalla siihen perustutkintoon, vaan jatkaa eteenpäin joko syventyen siihen alaan mitä on opiskellut eli kaupanalaan tai sitten ihan uuteen alaan. Sehän riippuu usein mielenkiinnosta, harvoin tällä kasvavalla alalla työllisyystilanteesta tai siitä, että lukiolaiset veisivät meidän työpaikan. Paskapuhetta :D. Harva meistä kauppiksista edes haluaa sinne K-marketin tai Siwan kassalle, eiköhän me hyvillä papruilla ihan muihin töihin pyritä, siinä ehkä syy.
Mun mielestä on täyttä paskapuhetta, että lukio kasvattaa enemmän kuin amis. Riippuen tietenkin lukiosta ja amisalasta. Samanlailla se amis kasvattaa ihmistä, samanlailla sielläkin opiskellaan yleis-sivistystä, joskin vähemmän kuin lukiossa. Se prototyyppi karjalalippis amiksesta kusenkeltaisilla hiuksilla on musta vanhentunut juttu ja huonokäytöksinen amis ei ole minusta koululainen, se on elämäntyyli.
Tiiän et on ihmisiä jotka menee merkonomeiksi koska nyt haluu muutenkin tota kaupanalaa lähtee sen jälkeen opiskelee muualle, täällä vaan esimerkiksi kaverin pikkuveli opiskeli merkonomiksi ja hänen luokaltaan viisi koko päälle kahdenkymmenen porukasta valmistui ajallaan. Yksi opettaja kertoi, että normaalisti pk-linjalla on yhteensä tehtäviä rästissä puolen vuoden jälkeen saman verran, mitä yhden oppilaan koko opiskelujen aikana täytyy suorittaa ja tämä koski sitä omaa linjaa, ei y-aineita.
VastaaPoistaKäytin tota merkonomia nyt ihan vaan sen takia, että täällä se nyt sattuu olee vaan se jämälinja jolle kaikki tungetaan joita ei muuallekaan saada :D.
Tosi kiva jos muualla Suomessa amiksissa on enemmän porukkaa jotka on sinne menny ihan siksi että tähtäävät johonkin suoraan sen kautta, tai ovat aina tienneet haluavansa leikellä ihmisten hiuksia loppuelämänsä. Mun mielipiteet perustuu vaan ihan näihin pk-linjaisten alhaiseen valmistumisprosenttiin täällä pk-seudun amiksissa ja siihen mitä mun opettajat kertoo pk-linjoista ja niiden opettamisesta ja mitä ite nään täällä.
En miettiny että muualla Suomessa tilanne olisi aivan erilainen, mutta hyvä tosiaan jos näin on!
Eihän se siis multa oo mitenkään pois vaikka kaikki tulisivat vaan amiksiin suoraan riehumaan, kun ite saan kuitenkin opiskella ihan motivoituneiden aikuisten kanssa.
ja jos näistä saa semmosen käsityksen etten arvosta 'duunariammatteja' ja kaikkien pitäs olla lääkäreitä, niin oon nimenomaan sitä mieltä, että kaikkien pitäs elämässään tehdä just sitä mikä tuntuu hyvältä, mikä on kivaa, huolimatta kauheesti palkasta tai muusta.
VastaaPoistaOon tehny ihan monta vuotta töitä juuri tän ikästen nuorten kanssa jotka miettii uravalintoja, lukio vai amis ja nähny oikeestaan kaikkien olevan ihan heitteillä ilman päämäärää jotka on sinne amiksiin menny vaan olemaan kun ei muutakaan keksiny. Toisin kun lukioon menneet taas tuntuvat olevan paljon enemmän tietosia mitä haluuvat elämässään tehdä ja paljon motivoituneempia kans toimimaan niin että haluamansa saavat.
Täällä taas merkonomiksi pääseminen on 100x hankalampaa kuin esimerkiksi juuri erikoislukioon pääseminen. Sisälle otetaan se 100 opiskelijaa korkein pistein ja monta sataa hakijaa jää rannalle ruikuttamaan :D
VastaaPoistaJoo no yleisesti ottaenhan lukioon on nykyään helpompi päästä! Amislinjoille on enemmän tunkua. Plus täällä suurinosa nuorista menee lukioon siksi, etteivät ne vielä tiedä mitä haluavat elämällään tehdä. Tietysti on niitä, jotka käy lukion lääkistä tms varten, mutta aika paljon esim. meidän lukiossa oli sellasia, jotka vaan bousas lukiossa, koska eivät keksineet muutakaan!
VastaaPoistaMut mulla alkaa amis tammikuussa. : D Se vaan että oon yo-pohjasella linjalla, että se lukio pitää olla siellä käytynä, eli eniten tulee varmaan vietettyä aikaa sen oman luokan kans, joka koostuu nuista vähän vanhemmista tyypeistä!