torstai 11. marraskuuta 2010

Onnellisuuksia


Maisan haaste ei olis voinut tulla parempaan saumaan. (Sanoiko Sikko muuten just noin? No joo, mut totta se on.) Mulla on ollut ihan hirveä päivä. Sanotaan nyt niin kuin yhteenvetona, että se sisälsi edellisen yön n. 2h yöunet, kiduttavan työpäivän + 2h ylitöitä, koska jouduin tehdä muiden keskeneräisiä töitä, riidan isän kanssa ja kiduttavan tylsän illan. Tekee hyvää muistuttaa itteä nyt elämän onnellisuuksista.

1) Vaikka suutahdin tänään isälle, tärkeämpää mulle oli kuitenkin, että sovin mun viime lauantaisen riitani ystävän kanssa. Me päästiin kunnolla sopusointuun asioista, ja sain myös lopputuloksen mun järki- & tunneihmiset -pohdinnalle: Erilaisuus on oikeasti rikkaus. Jos mun ympärillä olisi vain samankaltaisia ihmisiä, ni enhän mä ikinä oppis mitään. Haha kuinka kliseistä. No mut mä oon klisee.

2) Isoäiti (kunnioitettavat 88-v) soitti tänään, ihan vaan sanoakseen rakastavansa mua ja mun pikkusiskoani. Mikseivät ihmiset tee noin useammin toisilleen? Mä pystyin ihan kuulemaan isoäidin äänestä hymyn.

3) Sain kuulla tänään tosi iloisia uutisia: ryhävalaiden ja mustavalaiden lukumäärä on kasvanut, koska valaidenpyyntiä on rajoitettu niin rankasti, ja että Suomessa eläinsuojelurikosten tuomiot kovenevat. Tuli vaan mielettömän hyvä mieli siitä, että maailmassa voi oikeasti tapahtua jotain hyvää noinkin suuressa mittakaavassa. Tuntuu nykyään vaan siltä, että uutiset ovat melkein poikkeuksetta negatiivisia.

4) Mun jokaista päivää piristää ihan mielettömästi toi karvainen hännänheiluttaja, joka on aina niin vilpittömän iloinen pelkästään siitä, että mä tulen sohvalle makoilemaan sen viereen ja rapsuttelemaan sitä. Koirissa on jotain ihanan rehellistä ja aitoa. Plus ton terrierin luonne (joo ei, se ei ole sellainen aivoton räksyttäjä, mikä ehkä osalle tuli mieleen sanasta "terrieri") muistuttaa mua niin suuressa määrin, että en voi muuta kuin ihmetellä.

5) Mulla on tosi hyvä olo edelleen mun välivuodesta. Vaikka töissä oli tänään tosi rankkaa, ja huomenna tulee varmaan olemaan rankempaa, silti mulla on sellainen olo, että tää on mulle nyt oikea paikka elämässä. Plus hei, mä olen hereillä kirjoittamassa blogitekstiä klo. 00:42 keskiviikon ja torstain välisenä yönä, eikä mun tarvitse herätä kuin vasta kymmeneltä aamuvuoroon.

6) Mulla on ens maanantaina palkkapäivä! Mua ehkä vähän innostaa se, että oon luvannut päästää itseni hihnasta pitkästä aikaa vaatekaupoissa, mutta eniten pistää hyppii ilosta se, että saan lisää täytettä mun säästötilille! Jos nyt aloit miettimään, miksi mun naama näyttää niin tutulta, ni säästän sua hieman; Roope Ankka tässä kirjoittelee hyvää iltaa. :)

7) Mun viimeisimmästä vakavasta ulkonäkökriisistä on nyt varmaan jo reilu vuosi. Ohan tässä ollut välissä toki kauhistuneita huudahduksia viime kesän rantsukuvia katellessa, mut ei mitään vakavampaa. Mukavaa olla välillä tasapainoinen ja itsevarma nuori.

8) Mun sisäinen laiskiainen näyttää peukkua huomisillan suunnitelmien kariutumiselle. Oon jo suunnitellut, kuinka käyn ostamassa sipsipussin iltaa varten ja nappaan jonkun leffan töistä kotiin mukaan. Tai sit vaan tyydyn katsomaan 23 jaksoa Sex And The Cityä ja sadatta kertaa Vedetään Hatusta -pätkiä Youtubesta. Yhtä kaikki: kelpaa.

9) Löysin uudelleen viime kesänä kaunokirjallisuuden maailman jatkuvan yo- ja pääsykoepänttäämisen jälkeen, enkä ole vieläkään toipunut. Hyvistä kirjoista tulee vaan niin ihana fiilis + jotenkin lukemiseen käytetty aika ei tunnu ollenkaan laiskottelulta tai ajanhukalta. Mun sisäinen työnarkomaani (asuu siinä kivasti laiskiaisen naapurissa - voit vaan kuvitella näitä mun sisäisiä ristiriitoja) pakottaa mut tosi usein tekemään jotain tehokasta, tai sit vaan aiheuttaa mulle mielettömiä omantunnontuskia yhdestä pienestä puolituntisesta koneella, mutta kirjojen lukeminen on ihan eri juttu.

10) Vaikka mua jotenkin ahdistaa se, ettei mun kieli ole tässä(kään) postauksessa kauhean vivahteikasta, elävää ja hauskaa, niin silti mä uskallan julkaista tän. Mukavaa päästä pikkuhiljaa omista sisäisistä demoneistaan eroon; passitan ne takaisin kirjoittajan helvettiin seuraavalla maitojunalla, moro vaan.

Elämä on kyllä oikeasti aika kivaa. Ihana tunne; kaikki langat käsissä, kaikki ovet auki ja energiaa ottaa vastaan haasteita.

1 kommentti:

  1. mun yks kaveri eile illalla lähetti mulle vaan viestin: "halusin vaan kertoo et oot niin hieno ihminen!" Viitaten tohon kakkoseen, että kyllä tommosiakin löytyy! Ite kans joskus harvoin lähettelen tommosia viestejä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, pitäs useemmin!

    Ei huvita yhtään opiskella nyt, joten voisin täs taiteilla tätä samaa postausta!

    VastaaPoista